Roolipelit ja konfliktien suunnittelu

Tämä teksti on osa kolmen postauksen kokonaisuutta, joka perustuu Ropeconissa 2018 pitämääni “Salvatoresta Shakespeareksi – Pelinjohtaminen ja luova kirjoittaminen” -esitykseen. Tekstit käsittelevät kohtausta, konflikteja ja kliseitä.

Aloitetaan määrittelyllä: mikä on konflikti? Draamassa (ja elämässä) konflikti määritellään yksinkertaisesti vastakkaisiksi tahdonsuunniksi. Joku toinen haluaa jotain, mitä joku toinen ei halua tämän saavan. Konflikti on monella tapaa kaiken draaman ytimessä. Konflikti edistää juonta, motivoi hahmoja toimimaan, luo jännitystä ja mahdollistaa hahmojen kasvun, kehityksen tai tuhoutumisen. Ilman konfliktia ei ole draamaa.

Roolipeleissä yleisin konfliktin muoto on tietysti taistelu, mutta itse asiassa taistelu ei ole konflikti vaan sen lopputulos, kärjistymä. Taistelun taustalla on aina jotain muuta – jotain, mikä motivoi osapuolet tarttumaan aseisiin. Tuo jokin voi olla esimerkiksi rosvojoukon halu viedä pelaajien sapuskat, ihan vain siksi, että he saisivat ruokittua omat lapsensa! Pelaajat eivät tietenkään halua luopua ruokavarannoistaan keskellä erämaata, ja näin meille on syntynyt kaksi vastakkaista tahdonsuuntaa, konflikti, mutta taisteluun asti ei ole vielä päästy. Se, päädytäänkö em. tapauksessa aseelliseen yhteydenottoon on kiinni pelaajista ja pelinjohtajasta.

Jos haluat peleihisi monipuolisuutta ja mielenkiintoisia konflikteja, niin sekoita hyvässä suhteessa konfliktin kolmea eri muotoa:

  1. Ulkoinen konflikti

Ulkoinen konflikti on jotain, joka seisoo pelaajien tavoitteiden tiellä, mutta se ei ole aktiivisesti suunnattu juuri heitä kohtaan. Se tulee pelaajien tielle sattumalta eikä sillä ole mitään henkilökohtaista heitä vastaan.

Taru Sormusten Herrasta -esimerkki: Sankarijoukkio päätyy Morian porteille. He eivät pääse sisään, koska ovi on tiukasti kiinni. Päänvaivaa aiheuttaa myös portin viereisessä lammessa asustava mustekalahirviö. Sekä ovi, että mustekala ovat sankarien tiellä seisovia konflikteja, mutta ne tekisivät samat temput kenelle tahansa, joka tulisi Morian porteille. Niillä ei siis ole mitään henkilökohtaista Frodoa ja kumppaneita vastaan.

  1. Henkilökohtainen konflikti

Henkilökohtainen konflikti on suunnattu suoraan pelaajia kohti. Tätä konfliktia eivät pääasiassa kiinnosta muut olennot tai asiat kuin pelaajat ja heidän kiusaamisensa. Henkilökohtainen konflikti etsii pelaajat käsiinsä ja pyrkii saavuttamaan tavoitteensa.

Taru Sormusten Herrasta -esimerkki: Sormusaaveet. He etsivät vain ja ainostaan Frodoa ja Sormusta, jota tämä kantaa. He haluavat Sormuksen, jotta voivat viedä sen herralleen.

  1. Sisäinen konflikti

Sisäinen konflikti on nimensä mukaisesti kantajansa sisällä. Se voi olla riittämättömyyden tunne, moraalinen dilemma, houkutus, kiusaus, jne. Se kumpuaa hahmon sisältä ja haastaa sen, mitä hahmo luulee olevansa. Sisäinen konflikti on vähän kuin hauraan maljakon sisällä oleva ilmapallo: se paisuu ja paisuu kunnes maljakko (hahmo) pirstoutuu. Maljakon voi toki koota uudestaan, mutta täysin samanlaista siitä ei saa enää koskaan.

Sisäinen konflikti on pelinjohtajan kannalta vaikein konfliktin muoto, koska sen pelaaminen on lähes täysin pelaajan viitsimisen varassa, mutta taitava pelinjohtaja saa toki sellaisenkin ujutettua peliinsä heittämällä pelaajien ratkaistavaksi esimerkiksi pelaajahahmojen moraalia testaavia haasteita. Joissain peleissä sisäinen konflikti on toki leivottu suoraan pelimekaniikkaan, esimerkkinä toimikoon vaikkapa Vampire: The Masquerade.

Taru Sormusten Herrasta -esimerkki: Frodo ja Sormus. Koko tarinan ajan Frodo taistelee Sormuksen kutsua vastaan kunnes lopulta murtuu ja haluaakin Sormuksen itsekkäästi itselleen. Näin Frodo on sisäisen konfliktinsa myllerryksessä muuttunut epäitsekkäästä sankarista itsekkääksi paskiaiseksi, ainakin hetkellisesti.

Bonus! Hyvä konflikti on hyvin motivoitu

Kun haluat laajentaa maailmaasi ja tehdä konflikteista loogisia, niin kysy konfliktia suunnitellessasi itseltäsi viisi kertaa kysymys miksi.

Rosvojoukko hyökkää pelaajien kimppuun metsäisessä erämaassa. Miksi? Koska he haluavat itselleen pelaajien sapuskat. Miksi? Ruoka on vähissä, koska sotaa pakenevat pakolaiset ovat kasvattaneet rosvojoukon kokoa viime aikoina. Miksi? Koska kaupungit ovat sulkeneet porttinsa pakolaisilta. Miksi? Koska ruokaa ei riitä edes kaupungin omille asukkaille. Miksi? Koska sotajoukkojen ruokkiminen vie kaiken ruoan valtakunnasta.

Näin saat itsekin lisätietoa maailmastasi ja löydät isompia merkityksiä ja alavirtauksia, joita voit käyttää myöhemmin kampanjassasi sen sijaan, että rakentelisit vain pinnallisia konflikteja.

Parhaiten pysyt kärryillä blogin päivittymisestä seuraamalla minua Twitterissä. Voit myös liittyä blogin sähköpostilistalle – saat uusimmat blogikuulumiset aina sähköpostiisi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *